Mathematique, non merci!

Ensimmäisen yliopistolla viettämäni päivän jälkeen poistuin paikalta syli täynnä papereita syvän hämmennyksen vallassa. Olin mielestäni varautunut kaikkeen paitsi siihen, mitä olin juuri kuullut. Olin saapunut saarelle kaksi viikkoa myöhässä.

Kun lentojen varaaminen tuli ajankohtaiseksi syksyllä, kirjoitin yliopiston kv -vastaavalle kohteliaan mailin (ranskaksi!), jossa tiedustelin joko kevätlukukauden aikataulu oli selvillä ja koska kurssit alkaisivat. Vastaus saapui viikon sisällä. Koulua käytäisiin 4.2.-25.6.2013. Varmuuden vuoksi päätin varata muutaman viikon ekstraa molempiin päihin ja buukkasin lennot 16.1. ja 6.7. Ensimmäisen selitin itselleni sillä, että halusin nautiskella auringon paisteesta ja merestä ennen koulun alkua, vaikka tiesin, että luennoilla istuminen auringon paistaessa ulkona olisi vielä senkin jälkeen hankalaa. Rankan syksyn lisäksi kaipasin lomaa, jonka viettäisin mieluummin lämmössä kuin pakkasessa. Loppuun varasin ekstraa sekä henkilökohtaisista, että byrokraattisista syistä. Tarvitsen täältä kotiin palatessani paperin, jossa näkyvät opintosuoritukseni. Odottaisin mieluummin täällä hetken kauemmin saadakseni sen käteeni, kuin lähettelisin Suomesta käsin maileja kysellen paperin perään. Lisäksi ajattelin, että viimeistään opintojen jälkeen voisin hieman reissata ympäriinsä.

No, pääosa kursseista oli kuitenkin jo alkanut, koska aikatauluihin oli tullut pikku muutos. Hups. Sieluni silmin näin miten edessä siintänyt lomani riuhtaistiin minulta pois, voiko julmempaa olla? Kuitenkin, kun huolestuneena kyselin, koska kurssivalinnat pitäisi tehdä ja paperit palauttaa, en saanut vastausta. Kytkin Karibiavaihteen päälle juurikaan miettimättä: mañana.

Toinen shokki tuli kun selailin saamiani papereita läpi kotona. Päivän ensimmäiset luennot alkoivat SEITSEMÄLTÄ! Jostain kumman syystä saarella aiemmin oleilleet vaihtarit eivät olleet tulleet maininneeksi asiaa. Hmm. Salaliitto? Lisäksi viimeiset luennot saattoivat päättyä iltakuudelta. Onneksi sentään saisin tehdä lukujärjestykseni itse. Seitsemältä alkavat luennot saattavat jäädä sen ulkopuolelle. (Keksisin tietysti jonkun muun syyn, jos joutuisin selittämään koulussa valintojani).

Kotimaisen ja karibialaisen kauppiksen suurin ero lienee se, että Suomessa opiskelijat erikoistuvat omiin pääaineisiinsa jo hyvin varhain kurssitarjonnan ollessa todella laaja, kun taas täällä pääosin kaikki opiskelevat samaa ja vasta kolmantena vuonna on muutamia vaihtoehtoisia kursseja. Kurssilistausta vilkaisseena vaikutti myös siltä, että noin puolet opinnoista oli matematiikkaa, tilastotiedettä, ekonometriaa, kirjanpitoa ja taloustieteen kvantitatiivisa menetelmiä. Yäk, yäk ja yäk. Jos en varsinaisesti nauttinut kyseisten asioiden opiskelusta Suomessa suomeksi, ne tuskin olisivat ranskaksi yhtään sen puoleensavetävämpiä. Harmikseni tosin tulin epähuomiossa sanoneeksi tämän laitoksen dekaanille, kun hän kyseli mistä olen kiinnostunut. Hän nauroi. Edelleen harmikseni hän tuli kertoneeksi tämän suunnilleen kaikille opettajille, jotka myöhemmin rakennusta kiertäessämme kohtasimme. Tästä lähtien saatan olla tunnettu kummana ulkomaalaisena kauppatieteilijänä, joka ei pidä matematiikasta. Ja minä kun suomalaisittain yritin vain olla rehellinen!