Syvän meren kala

Hups, on näköjään tässä tohinassa jäänyt kokonaan blogin puolella raportoimatta eräs merkittävä tapahtuma, nimittäin ensimmäinen avomerisukellukseni! Allasharjoittelu saatiin siis vihdoin päätökseen ja pääsin ilmoittautumaan ensimmäiselle sukellusreissulle. Tärkeät tiedot ovat a) päivämäärä 4.5. b) kesto 43 minuuttia ja c) syvyys 16 metriä. Erityisesti viimeinen hämmentää. Ajattelin, että aloittelijat viedään maksimissaan kymmeneen metriin ensimmäisellä kerralle, mutta täällä ei vissiin ole niin tarkkaa. Pohjaan vaan!

Päästyäni veden varaan, mikä ei painavissa sukelluskamoissa laivan kannelta mahdollisimman pitkällä loikalla hypäten ollut ihan helppoa, vähän panikoin kun edellisestä harjoituskerrasta oli aikaa. Mutta sitten helpotti. Vajotessa piti vaan muistaa poksauttaa korvat aina kun siltä tuntuu, eli parin metrin välein ja lopulta hiekka pössähti räpylöiden alla. Hullumpaa kuin katsella ympärillä lipuvia kaloja oli tajuta, että täällä sitä nyt ollaan, meren pohjassa. Ensin tehtiin ryhmässä jotain harjoituksia, kuten maskin puhdistusharjoitus, jossa maski pitää ottaa pois kasvoilta, laittaa sitten takaisin ja puhaltaa nenällä sen sisälle tullut vesi pois. Inhoan sitä ku merivesi menee nenään, mutta selvisin. Sitten vaan räpylöitiin ympäriinsä ja aina välillä oppaamme kaivoi jonkun kiven takaa vesihämäkin tai muita olioita, joita sai sitten pidellä käsissään tai ottaa kuvia. Vedenalaiskamerani jäi veneeseen, koska sen maksimikäyttösyvyys on kahdeksan metriä. Lisäksi ajattelin, että ehkä näin ensimmäisellä kerralla riittää ihan vaan sukelluslaitteistoon keskiyttyminen.

Sukelluksen päätteeksi sain hienon vihkon, mihin pitää merkitä aina nuo tärkeät tiedot sekä lisäksi voi kirjoittaa havaintojaan vedessä. Tällä kertaa hienoimpia olivat merikilpikonna, jännittävän näköiset näköiset vaasinmuotoiset koralliruukut ja eväkäs kala, joita olin nähnyt akvaariossa.