Sesam, aukene!

Muuan päivänä pysähdyin supermarketissa hedelmähyllyn kohdalla ja loin Elisaan toiveikkaan katseen – joko nyt olisi aika? Niinpä ostoskoriini päätyi yksi ruskea ja karvainen kookospähkinä ja illan missiokseni sen avaaminen. Olin nimittäin pariin otteeseen saanut maistaa täällä tuoretta kookosta, joten vesi kielellä kävin hommiin.

Kaivettuani ensin netistä ohjeet (voi kyllä, elämän internetin kanssa on niin ihanaa!) kaivelin laatikkojamme etsiäkseni sopivaa välineistöä. Ohjeen mukaan tukevan veitsen tulisi riittää, sillä avaaminen on tekniikka-, ei voimalaji. Aikana naputeltuani turvauduin kuitenkin järeämpiin keinoihin ja otin käyttöön keittiönkaapeistamme löytämäni petanque -pallon (?!). Hyvistä ohjeista ja sinnikkäästä hakkaamisesta huolimatta pähkinä oli ja pysyi kokonaisena. Epätoivoissani yritin googlailla vielä lisäohjeistusta ja löysinkin vinkin, että pähkinän voisi laittaa hetkeksi lämpimään uuniin. Sinnepä sujahti, siis, ja tulipa samalla testattua uuden asuntomme uuniakin ensimmäistä kertaa. Kun kurkkasin uuniin vartin päästä kiljahdin riemusta – pähkinäni lohkeili! Ei muuta kuin äkkiä ulos, käsivoimat käyttöön ja sisuksen kaiveluun. Mehukasta hedelmälihaa mahtuu muuten yhteen pähkinään aika paljon..

Oikeassa kädessä kookos, vasemmassa veikeä 

"leipähedelmä" eli fruit de pain.

Yksi kookoksen kolmestä silmästä on pehmeämpi, joten terävällä välineellä siihen saa helposti tökittyä reiän, josta kookosvesi valutetaan ulos. Kookosta kaupasta valitessa kannattaa valita yksilö, jota ravistaessa kuulee nesteen hölskyvän sen sisällä.

Edit: Niin ja miehet, kun seuraavan kerran tuskailette tyttöystävälle, vaimolle, naispuoliselle kaverille yms. annettavan lahjan  hankkinan kanssa, ostakaa sveitsiläislinkkari. Ihan miksi vaan lahjaksi.